Siirry pääsisältöön

Kasvit sisäilman puhdistajina

Olen lukenut artikkelin jos toisenkin siitä, että kasvit puhdistavat sisäilmaa. Mielenkiintoista luettavaa! Taidan vannoutua asialle liikaa, koska uusia kasveja löytyy nurkista tuon tuostakin, mutta ihan huonosta harrastuksesta tuskin on kyse. Näyttäisi myöskin, että huonekasvit on noteerattu sisustuksen saralla, eli kasveilla sisustaminen on nykyään muotia.

Aiemmin olen ollut huono pitämään kasvit elossa, mutta lieneekö uuden kodin valonmäärällä vai tarkemmalla hoitamisella osuutta asiaan, koska kasvit ovat selvinneet nykyään paremmin. Kuvien kasvit olen hankkinut meille sisäilmaa puhdistamaan ja hapettamaan. Kuvissa mukana ovat kultaimarre, silkkimaija, viirivehka, kirjovehka, rönsylilja ja kultapalmu.  Ensimmäisessä kuvassa on traakkipuu, joka on sitkutellut mukanamme pitkän aikaa, ja on myös luokiteltu huoneilmaa puhdistavaksi kasviksi.

Kasvien hankintalistalla olisi vielä lisää rönsyliljaa, jokin iso huonekasvi edellisen menetetyn tilalle (villakilpikirvat voittivat taistelun) ja palmuvehka pesuhuoneeseen. Pelkästään hienon ulkonäön vuoksi voisin hankkia lankaköynnöksen, herttalyhdyn sekä kilpipiilean, joten eivätköhän nekin kotiudu meille jollain aikataululla.

Vasemmalla reunustraakkipuu ja oikealla kultaimarre

Silkkimaija

Vasemmalla viirivehka ja oikealla kirjovehka

Rönsylilja

Kultapalmu

Kommentit

Suosittelen tekstejä

Peikonlehti

Peikonlehti kurottelee kattoon ja tähän asti se on kasvanut seinää vasten ilman tukea. Mittaa on niin reilusti, että kasvi oli pakko tukea jollain keinolla, ettei se vahingossa kaadu ja katkea. Yleensä peikonlehdelle käytetään sellaisia ruskeita kookoskeppejä, mutta itse en niiden ulkonäöstä välitä ja halusin näkymättömämmän ratkaisun. Kiinnitimme tuen suoraan seinään ja tukena käytettiin keittiötarvikkeille tarkoitettua tankoa, jollainen meillä on myös keittiötason päädyssä. Viimeisessä kuvassa näkyy kasvituki asennettuna seinään, mutta ilman kasvia.   Peikonlehdelle kasvutuki seinään    

Terassin uusi pinta

Niinähän siinä sitten kävi, vaikka toisin vannoin. Meille ei enään tule sävytettyä terassia, kun sen kunnostuksessa on joka vuosi niin kova urakka. Vannomisesta huolimatta, terassi on nyt on käsitelty sävytetyllä Virtasen öljyllä ruskeanharmaaksi ja hyvältähän se näyttää. Pelkän ulkonäön vuoksi emme terassia öljynneet, vaan pelkäsimme lämpökäsitellyn puun alkavan halkeilla ja tikkuuntua ajan myötä. Etelään avautuva iso terassimme on lähes koko päivän auringon armoilla ja se alkoi jo näkymään terassin kunnossa. Käsittelimme laudat värittömällä Virtasen öljyllä edellisenä kesänä ja siltikin auringon vaikutus näkyi jo pahasti laudoissa. Myyjä kertoikin nyt, että sitä parempi UV-suoja mitä tummempi sävytys öljyssä on, joten päädyimme tummaan harmaaseen. Tällä kertaa panostimme myös työvälineisiin, painepesuriin hommattiin terassipesuri vaihtopää, joka oli mielestäni koko 35 euronsa arvoinen ostos. Terassipesuri ei roiskinut likaisia vesiä pitkin ikkunoita tai seiniä ja terassista tuli

Istuinpäällisen verhoilu

Siirrän istuinpäällisen verhoiluohjeen vanhasta sulkemastani blogistani tänne.  Ensimmäisenä tärkeimmät, eli työkalut. Vanhan verhoilun poistamisessa ja uuden asentamisessa käytin oheisia työkaluja. Kangassakset, Papukaijapihdit, minikokoinen sorkkarauta, niittari ja siihen sopivia niittejä (korkeus 6mm, mutta voisivat varmaan olla korkeampiakin).  Ensin poistetaan vanha verhoilu, johon minisorkkarauta on oiva väline. Kuvan asettelu on vain malliksi, koska yleensä laitan sorkkaraudan kankaan ja puun väliin, jolloin käytän kangastakin apuna, että saan niitin toisen reunan irti puusta.    Kun niitin reuna on irroitettu, sen saa helposti pihdeillä irti. Irroita kaikki niitit ja alkuperäinen kangas, sekä tarkista tarvitseeko pehmusteita vaihtaa. Kun istuinosa on valmis uudelle kankaalle, asettele kangas pöydälle ja istuinosa sen päälle. Tarkista, että istuin on keskellä, jolloin kangasta jää terpeeksi kaikille reunoille. Kangas niitataan yksi reuna kerrallaa